Tuusniemen ryhmänäyttely

Käytiin tänään Tuusniemellä näytelmöimässsä Hillan ja Matin kanssa.  Ajokoirilla tuomarina oli Marja Talvitie, joka on tuomaroinut Matin kerran aiemminkin junnuna. Tykkäsi jo silloin, mutta totesi että tarvitsee aikaa. Nyt oli selkeästi äijjä kehittynyt oikeaan suuntaan.

"Erinomaista tyyppiä oleva. Keskikokoinen. Joustavasti liikkuva. Hyvin edestä ja takaa kulmautunut uros. Hyvä uroksen pää ja hyvät korvat. Erinomainen kaula ja ylälinja. Hieman litteät etukäpälät. Liikkuu joustavasti ja hyvin sivulta katsoen, hieman löysästi edestä. Hyvä väri, luonne 1."

 KÄY ERI2 SA PU3 VA-SERT

Olen niiiin tyytyväinen Mattiin! Ajokoiria oli tosi paljon, pelkkiä uroksia 19. On se kyllä hieno mies.

Jämyjä oli vielä enemmän, yhteensä jotain 60. Odottaa sai tosi kauan ja Hillaa kiinnosti taas ihan kauheesti. Tuomarina Esa Ruotsalainen.

"Keskikokoa hieman pienempi, siropiirteinen narttu. Mittasuhteiltaan saisi olla hieman pidempi. Vähän kevyt rungon raajaluusto. Siro pää. Sopivat kulmaukset. Vähän lyhyt rintakehä. Hyvä väri ja värimerkit. Tänään kovin niukassa karvassa. Tasapainoiset liikkeet. Miellyttävä käytös. Tarvitsee vielä aikaa."

NUO H

Hillalla meni sit Hirveen Huonosti vai miten se oli... Vaikka onhan se kevyt, siro ja lyhyt turkkinen, ihan taas järkytyin miten isoja ja karvaisia kaikki muut jämyt onkaan. Hilla on taskuversio!

Sun luona on mun turva, mä pidän susta huolta

Ollaan treenattu! Tulevia näyttelyitä varten siis.. Muutamasti ollaan kotona vähän muisteltu mites se nyt menikään, pitikös sitä pelleillä vai mitä tehdä. Pelleily ei oo sallittua. Torstaina varattiin hallilta vuoro Kaisun kanssa, mulla oli ajatuksena mennä treenaa Ilon kans agia. No hups, tajusin siinä sit keskiviikko iltana, että eihän mulla oo koko Ilonaa kun olin luvannut sen porukoiden seuraksi mökille. No eihän siinä sit, otin mukaan Hillan ja Matin treenaa näyttelyjuttuja, Hillan kanssa otettiin myös pikkuisen tokoa.

Matti kävi vähän kierroksilla ensi alkuun, palautin äijjän maanpinnalle leijumasta niin sit se toimi ihan hienosti. Jos se juoksee hyvin, se juoksee tosi hyvin. Kunhan se ei vaan pelleille eikä riehu. Hillakin juoksee hyvin, vauhti on vaan päiväkävelytasoa. Tai ei itseasiassa edes päiväkävelytasoa, koska päiväkävelyllä Hilla kulkee nopeampaa. Mutta se näyttää nätiltä. Vähän ärsyttää ajatus että ajokoirilla on varmasti sisäkehä joka tuskin on mikään jätti-iso. Mutta Matin ravi pääsisi niiin oikeuksiin oikeen isossa kehässä. Sit jämykehä on varmasti ulkona, joten se voi olla tosi iso. Mut Hillan kaunis, mutta hidas ravi pääsisi paremmin oikeuksiin pienessä kehässä, koska isossa sillä menee viikko ympäri kulkiessa. Seisoa Hilla osaa ihan kauhean nätisti, jos se vain jaksaa kantaa häntänsä kunnolla. Ehkä me selvitään sieltä ihan kunnialla?

Viikolla ollaan myös lenkkeilty useamman kerran Kaisun kanssa, jolla oli loma. Itsellähän mitään lomaa ei tietenkään ole, keskiviikkona oli kyllä vapaapäivä mutta sen vietin Mikkelissä. Tänäänkin on vapaa ja ajattelin loikoilla! Nukuin ennätyspitkään (kymmeneen) ja nyt odottelen että Ilo ehkä kohta kotiutuu.. Osallistuin muuten karkauspäivänä TopCanisin facebook sivuilla arvontaan, jossa arvottiin talutin & panta-settejä. Kerrankin onni suosi meitäkin ja pari päivää sitten postilaatikkoon oli tipahtunut uusi hihna ja panta. Ihan kivat vieläpä!

Ja jotta kuvitus ei jäisi kuvaan hihnasta ja siihen sopivasta pannasta, niin tässä vielä kuvat Matista ja Hillasta, napsittu joskus lenkkeilyn ohessa. Sama paikka, mutta eri päivä ja kellonaika.

kuolanaama

Kaikki kuvat ihanan kämäisiä puhelimella otettuja, kun eräs ei jaksa ladata kameraansa eikä varsinkaan roudata sitä mukana. Tahdon taskuun mahtuvan järkkärin!

Hillamon

Käytiin tänään lenkillä Kaisun ja koirien kanssa ja lenkin jälkeen otettiin Hillasta ja Rexistä uudet posekuvat. Ilosta en jaksanut ottaa kun ei se osaa edes seisoa... Mutta tässä ois Hilla, kuukauden päästä 2 vuotta. Kuvat © Kaisu. Tulipahan samalla vähän reenittyä seisomistakin.. Pitäs kyllä ehkä vähän lisää vielä treenata ennen näyttelyitä. 

minä tahdoin kuulla vain sen, että olisit onnellinen

Eilen paistoi aurinko. Sen kunniaksi suunnattiin päivällä jäätielle Ilon kanssa, jossa oli niin kirkasta että silmiin sattui. Niin ihanaa. Aurinkolaseja tosin meinas olla vähän ikävä.

Ekalle kävelylle otin kameran kaulaan ja narulelun taskuun. Iloa ei kiinnostanut leikkiminen eikä juokseminen, hän tahtoi Haistella. Kuvailut jäi muutamaan hassuun kuvaan joista ei upea sää edes näy. Mutta ihanaa oli, saatiin myös hyvää treeniä kun ei todellakaan oltu ainoita jäätien käyttäjiä, löytyi pilkkijöitä, hiihtäjiä, lenkkeilijöitä, moottorikelkkailijoita jne. joten jouduin tosi usein käskee Ilon mun luo ja olemaan nätisti.

Ilo oli koko ajan tosi laiska eikä sitä kiinnostanut oikein yhtää mikään. Käveltiin siinä sitten autolle ja päätin kokeilla jollain muulla lelulla saisinko siihen vähän elämää kun jäällä ois niin hyvä riehua vapaana. Vaihdoin narulelun narupalloon niin jopas rupesi koirakin pomppimaan. Juostiin täysiii lelun perässä, riehuttiin ja juostiin täysiiiii. Sit oli tietty kamera autossa ku ajattelin keskittyä koiran riehuttamiseen.

Mut muutama posekuva kauniista pörröeläimestä tuli kuitenkin napattua.